Karielazet nagole ßuattih i
mahettih ruadua pelvahanke. Luve, kuin ennen kaèvatettih pelvaßta. Oligo kebie ruado?
Heiñaigah pelvaß zavodiu kukkie. Kukkiu pelvaß ßomah: heliezillä sinizillä kukkazilla. Kukkazet huomnekßella on äijäldi avaudunnuot päiväzeh päin. Illalla kukinnan heikendäü, kukkazet üökßi tukkuuvutah. Kukinnan jälgeh rubieu piähüt àülküllä mänemäh. Kuni on vihanda pelvaß, àülkü on valgie. Rubieu pelvaß ßualistumah, àülkü rubieu rußkuomah, kuidu kovenemah. £ualista pelvaßta pidäü ruveta derimäh. Ei pie derie üksin kuiduzin - pidäu hauruolla täüèin kobrin. Pivozet pidäü kindiezeh ßiduo i ßeizattua kuuìahazin kuivamah. Jogo kuuìahazeh panet kümmenen pivosòa. Pelvaßkuuìahazet vejät hebozella guomnoh, ßidä ahat riihen pardeizilla. Lämmität riihen. Panet pivot järelläh guomnoh, kolotit hiät pualikalla. Kolotittuoh riivinlaudah riivittih. Pelvahan siemenet tuuleßßa vißßattih, ßeìgiet siemenet puurnuh kuattih. Kolotituot pelvahat logah levitettih. Lovalla piettih, kuni ei ßuorie. Kuin kergiet levittiä vägövih kaßtieloih da lämbimih ßiälöih, ßilloin väliämme ßuorieu.
£uvaßharjan jälgeh pivozista ßivotah pelvaßkiärüö. Kiäröt vadvotah da luajitah kuoèelipiädä kezrättäväkßi varoin. Kirjutti G. N. Makarov vuodena. 1957 P. F. Smorodovalda küläßßä Puasinkoissa. (Kniigua müöò Obrazci kareìskoi reài.)
|