|
Tverin randa on bohatta meàillä. Karielazet ßuatah
meààiä, tietäh, midä meààä andau ristikanèalla. Lugekkua nämä kakßi ßanondua,
ßiidä ßanokkua, midä mahettih luadie miän diedot tuoheßta da jukkoloista?

|
Midä luajittih tuoheßta |
|
Edizeh tuohen puußta kissotah. £iidä luajitah
tuoheßta kesselie gribah käüveßßä, luapottie, ßuolavakkazie i koßeìkoida.
Koßeìkan toko riputetah vüöllä niittiässä, a ßinne pannah sierazen da tammihizen
labien. Luapottiloissa ennen käveldih rahvaß. Luapottie ken pidi, èe iàe luadi.
£uolavakkazie niidä mie muissan, meilä
eliässä èe kaikki oli. Tuoheßta mahettih jogo taloßßa luadie.
P. F. Smorodovan ßanondua müöò
(kirjutti G.N. Makarov Puasinkoissa)

|
Vakkazet |
|
Talvella mie mostinua da vakasòa luajin. Kuin
jukkuo ßuau varußtua da tuuva, niin talveßßa äijän luajit. Jukkopuu on pedäjä,
vain àurkiksi pilittü. Pedäjän valliàet ßuondeikolda ali ünnäh ßuoßta,
hienoßilozen, oigien. Ülen loèie eu hüvä. Keèällä kuin tulou ßuaha jukkopuuda,
niin panet haudah, vedeh, ßto ei kuivaiœ. Kuivaßta ei ßua kiskuo, èe vain päriekßi
mänöü.
Kuin kaikki kissot, pidäü ottua listie
lissit, kohennella veiàellä, ßto oldaiœ ne ühenlevehüöt. £iidä lattien püühit,
levität nellä listiedä poikki lattießta, a toizet nellä ülài lattien niillä
ßiämeh, ßtobi oiœ pletittü. Èe lienöü pohja. Pohjan rannat lümmüttelet üläh i
rubiet randoida plettimäh, min korgehune pidäü mostina. £idä panet opußkan
kaidazista listehüzistä.
Marjavakkazet ollah kosinkat, niidä
kosinkakßi pletit.
S. J. Volkovan ßanondua müöò
(kirjutti A: A: Beìakov v. 1945 Juablokan küläßßä)
Vaßtua küèümükßih:
Midä luajitah tuoheßta?
Kumbazeßta puußta ßuahah jukkuo?
Müttünäzen pedäjän vallitah jukkoh varoin?
Monigo listiedä pidäü ottua pohjah varoin?
Kuin ßanuoàetah marjavakkazet?

|
|