Tverin randa on bohatta meàillä. Karielazet ßuatah meààiä, tietäh, midä meààä andau ristikanèalla. Lugekkua nämä kakßi ßanondua, ßiidä ßanokkua, midä mahettih luadie miän diedot tuoheßta da jukkoloista? Edizeh tuohen puußta kissotah. £iidä luajitah tuoheßta kesselie gribah käüveßßä, luapottie, ßuolavakkazie i koßeìkoida. Koßeìkan toko riputetah vüöllä niittiässä, a ßinne pannah sierazen da tammihizen labien. Luapottiloissa ennen käveldih rahvaß. Luapottie ken pidi, èe iàe luadi. £uolavakkazie niidä mie muissan, meilä eliässä èe kaikki oli. Tuoheßta mahettih jogo taloßßa luadie. P. F. Smorodovan ßanondua müöò Talvella mie mostinua da vakasòa luajin. Kuin jukkuo ßuau varußtua da tuuva, niin talveßßa äijän luajit. Jukkopuu on pedäjä, vain àurkiksi pilittü. Pedäjän valliàet ßuondeikolda ali ünnäh ßuoßta, hienoßilozen, oigien. Ülen loèie eu hüvä. Keèällä kuin tulou ßuaha jukkopuuda, niin panet haudah, vedeh, ßto ei kuivaiœ. Kuivaßta ei ßua kiskuo, èe vain päriekßi mänöü. Kuin kaikki kissot, pidäü ottua listie lissit, kohennella veiàellä, ßto oldaiœ ne ühenlevehüöt. £iidä lattien püühit, levität nellä listiedä poikki lattießta, a toizet nellä ülài lattien niillä ßiämeh, ßtobi oiœ pletittü. Èe lienöü pohja. Pohjan rannat lümmüttelet üläh i rubiet randoida plettimäh, min korgehune pidäü mostina. £idä panet opußkan kaidazista listehüzistä. Marjavakkazet ollah kosinkat, niidä kosinkakßi pletit. S. J. Volkovan ßanondua müöò
|