Luve ßanonda Tolmaààuh näh. £ano, konèa karielazet tuldih elämäh Tolmaààuh.

 

Tolmaààu — vanha karielan œola

Tolmaààu on ßuuri karielan külä Lihoslavìan rajonaßßa. Rahvaß ßanellah, ßto 13. vuoèißadalla, konèa oldih veniäläzin muat tattarin alla, Tolmaàußßa tattarit kerättih veniäläzistä makßuo. Tolmaààuh pidi tuuvva makßo kaikeßta ümbärükßeßtä. £anellah, ßto täßßä küläßßä elettih èemmuozet ristikanèat, kumbazet mahettih kiändiä tattarin kieleh. Veniäläkßi ”kiändäjä” ßanuoàou ”tolmaà”, èentän i rubei külä kuààuoàemah Tolmaààu.

Karielazet tuldih i ruvettih elämäh tällä paikalla 17. vuoèißadalla àuarin Aleksei Mihailoviàan kuààumua. Korelaßta läksi pagoh Veniällä enämbi 20000 hengie, puolet heistä pietüttih Novgorodan luoh, puolet tuldih Tverin mualla.

£illä aigua Tolmaààuh ei jiänün nikedä eläjiä: ket kuoldih nälgävuoèiloilla, ket oldih tapettu litvalla, ket uijittih lämminrandah päin. Teodor Schvindt, £uomen matkustaja i tiedomieß, kumbane oli Tolmaàußßa v. 1882, kirjutti enèimmäzih karielazih eläjih näh vanhua kirikön kniigua müöò. Kirjutuß vuuveßta 1660 ßanelou, ßto eli Tolmaàußßa mieß Karpußka Jurjev da hänen poiga Petrußka, kumbazet oldih lähtennüöt Korelaßta v. 1636. Kniiga, kumbazeßßa oldih kirjutettu endizemmät pagolazet, palo üheßßä kirikönke. Èentän nüt on jügie löüdiä tieduo enèimmäzih pagolazih näh.

Tulduoh paikalla karielazet ruvettih srojimah kodiloida i kirikkölöidä. Vuodena 1729 œolaßßa oli kakßi puuhisòa kirikküö. Vuodena 1830 srojittih ßuuren kivihizen Bogojavleññan kirikön, kumbane ßäilü nügüzeh aigah ßuat. Kirikkö oli bohatta, ßoma, aijotettu raudahizella aijalla ßuurinke verejinke. Kirikön ßeinillä ßiämeßtä i pihalda päin oldih resuidu kuvat Jumalan eländäh näh.

Karielazet lujaßti vierittih, rigeneh käüdih kirikköh Jumalua kumardelemah. Vihtori Alava, £uomen matkustaja, v. 1895 keèällä oli Tolmaàußßa i kirjutti, ßto pühänäpiänä karielazet aivokkazin jo männäh kirikköh. Pruazniekkapiänä tullah kirikköh kaikeßta ümbärükßeßtä i kaiken üön ßeizotah kirikößßä polvuzin ruguolieàemaßßa Jumalalla.

Bogojavleññan kirikkö oli ßalvattu Stalinan aigah, rubei rikkuoàemah. Vuodena 1999 rahvaß ruvettih kohendamah omua kirikküö. Tolmaààuh tüönnettih papin, i kirikkö tuaß rubei ruadamah.

Vuodena 1840 Tverin guberniissa oli avattu 8 ßkolua. Tolmaàußßa v. 1887 ßkolanopaßtaja Anastasija Tolmaàevskoi kirjutti enèimmäzen bukvarin karielan i veniälän kielellä, kummasòa müöò karielazet lapßet opaßßuttih moni vuotta. A. Tolmaàevskoin tuattoh oli pappina, a poiga lieni diekkuna Tolmaàußßa.

Oli Tolmaàußßa pappina Grigorij Vvedenskoin poiga. Grigorij Vvedenskoi - pappi Kozlovalda - v. 1820 kiändi karielan kielellä Jevangelin Matfeista. Täßtä Vvedenskoin rovußta oli Jevdokija Mihailovna, kumbane 39 vuotta ruado Tolmaàun ßkolaßßa. Konèa v. 1899 ßielä oli avattu bibìoteka, hiän rubei ruadamah vielä bibìotekarina i oli enèimmäne Tolmaàun bibìotekari.

Vuuveßta 1929 vuodeh 1956 ßuat Tolmaààußßa oli Novokareìskoin rajonan keßßüß. Œolaßßa oli srojittu boìniààa, banka, ßuuri ßkola, kluba, maido- i leibäzavoda.

Nüt Tolmaàußßa eläü läßßä 800 eläjiä.

Ìudmila Gromova

Vaßtua küèümükßih.

Mintän külä rubei kuààuoàemah Tolmaààu?
Midä tiijußßit enèimmäzih karielazih pagolazih näh?
Konèa srojittih Bogojavleññan kirikön?
Mütüß oli ßih aigah kirikkö?
Kuin vierittih Jumalua ßilloin karielazet?
Midä tiijußßit Anastasija Tolmaàevskoih näh?
Ken oli Grigorij Vvedenskoj?
Ken oli Tolmaàußßa enèimmäne bibìotekari?
Konèa Tolmaàußßa oli Novokareìskoin rajonan keßßüß?
Äijägö eläjiä on nüt Tolmaàußßa?

 

 
To back To top of theme To home Exit