Karielazet emännät ülen hüvin mahetah paistua piiruada. Luve, kuin paistau Jevdokija Iljina Puasinkoin küläßtä. Opaßßu, ßiidä paissa iàe.

 

Pusk

Hieno juablokkapiirua

Ottakkua rugehiœòa jauhuo. Lizäkkiä vähäne vettä i ßuolua. £evottakkua tahaß ßevotußlabiezella. Stolalla pirottakkua jauhuo. Kuadakkua ßih tahaß purdiloßta. Vualikkua tahaß jauhoßßa i püörittäkkiä ßarazet. £arane pangua stolalla i liàakkua. £iidä suààikkua värtinällä, vedäkkiä pitäkkäzekßi. Korka jo on valmiœ.

Varußtakkua juablokaßta ßiämi. Keittäkkiä juablokat kettuloissa, kuorittakkua, ßurvokkua, lizäkkiä jäiààiä, voida, maidou, ßuolua. Hämmendäkkiä hüvin. Levittäkkiä ßiämi korkan piällä. Rupittakkua piiruan korka randazista.

Paistakkua piiruat puadiella einiin lissalla. £to piiruat rußßottaiœ piäldä päi, luadikkua rehennüß (virittäkkiä laßtuo kiuguaßßa, ßtobi oliœ tuli). Valmehet piiruat voidakkua ßulatuolla voilla voißiivellä.

Marjapiirua

Korkat marjapiiruah pidäü luadie vehnäjauhoßta ßeppäh. Ota vehnästä jauhuo, ßevota maidoh, pane ßeppiä, ßiidä noßßa taigina illaßta kiugualla. Huomnekßella ßevotukßen èen ßiämen vaßtuat, panet vähäzen ßuolua, suaharuo, voida. Kuin èe ßiämi liikahtuu, niin otat kiugualda poiœ. £iidä luajit piiruakorkat. Marjat pidäü hauduo, lizätä suaharuo, ßto ei oldaiœ muigiet. Voit vielä marjoih panna vähäne krahmualajauhuo, ßtobi marjoista ei niin uidiiœ sokku.

Paistua piiruat pidäü kiuguaßßa lissalla.

Gribakukko

Gribakukkuo paistakkua rugehizeßta jauhoßta. £evottakkua muijotukßeh ildapuolella. Taigina üökßi noßtakkua kiugualla, randazeh. Huomnekßella pangua taiginah ßuolua i ßotkekkua. £otkehuoh pangua taigina järeßtäh kiuguapuadiella palavalla kohalla. Konèa ßiämi hüvin nouèou, ottakkua kiugualda poiœ.

Varußtakkua korkat kuin pakßuh piiruah, niinèe loèiezet. Gribat ottakkua kuivatuot, livottakkua kiehujaßßa vejeßßä, ßiidä pilkokkua hienozekßi. Ühteh pangua keitettüö ozraœòa ßuurimua, luukkua, ßuolua. Kaikki hämmendäkkiä. Tämä on valmiœ kukon ßiämi.

Korkalla pangua ßiämi vain ühteh puoleh, toizella puolella kattakkua. Korkan rannat ühteüttäkkiä.

Kukot pangua lissalla i paistakkua kiuguaßßa.

£üögiä tervehüökßi!

Kniigua müöò H. ja P. Virtaranta
Karjalan kieltä ja kansan kultturia, 1990.

 

Vaßtua küèümükßih:

Müttüößtä jauhoßta pidäü paistua korkat hienoh juablokkapiiruah?
Kuin pidäü varußtua juablokaßta ßiämi?
Millä pidäü voidua valmehet piiruat?
Kuin luajitah tahakßen marjapiiruah varoin?
Kuin varußßetah marjat piiruan ßiämekßi?
Müttüößtä jauhoßta paisseta korkat gribakukkoh?
Müttüzistä griboista luajitah ßiämen?

Avaimet

Luve ßananpolvi.

Emändä on künèilöistä külläne.

Kuin duumaiàet, mintän rahvaß näin ßanotah?

Rubiemma pagizemah

£anele, mütüttä piiruda paissetah teilä koissa. Voiàet ßuaha abuo abuniekalda.

Abuniekka

 

 
To back To top of theme To home Exit