Vielä i nügüzellä aigua missä olgah aitaßßa, buabon lippahaßßa, löüdüü vanhua pelvahisòa käzipaikkua. Käzipaikat oldih pität, monda arßinua pidahutta, a ßollen ñokat oldih vielä i vißejdü. £omaßti vißivaidih ñokkie karielazissa külissä ¢orèua müöò Vessin karielazet. Täh varoin otettih mußtua da rußkieda rihmua. Tolmaàun karielazet vißivaidih harvemma, enämmän nieglottih i puutettih ñokkieh proßvua.

A vißeidü oli èemmuosòa kirjua: Keßßellä - puu, a rannoissa - linduo, einin zvierie. Linduloista rigenemmä vißivaidih hanhie i ßorèua, a müöhemmä diguo i kukkuo. Keßkikohalla rigeneh oli vißeidü buitto naiœinehmine ßeizou, a külgilöissä raàaßnikat hebozilla, einin pedrat da hirvet, kumbazilla ßarvet oldih kuin puuhuot. Voit nähä kirjua rissilleh, püöräkkiä. Näillä kirjoilla on ülen vanha perüßtä i pitkä igävalda. Müö tunnußtelemma ßiinä muailman elännänpuuda, päivästä, vezilinduo. Vezilinnut - èe lienöü jo vezisòoilma.

Nuorikkane tüttö varußti monin kümmenin käzipaikoin. Näih käzipaikkoih ei püühkieàettü, varußßettih lahjakßi, a lahjoittua suadibakßi pidi kaikki ßulahazen rodu. Da i druußkilla ßivottih käzipaikan olgupiäßtä piäliàài. Ajettih venàalla kirikköh, ßielä annettih käzipaikoin papilla i diekkunalla. Tulou andilaß ßulahazen taloh, ßielä jagau lahjat, a ßiidä riputtau omat käzipaikat jumaloilla, ßeinällä vuarnah.

Niin alottuaàou nuoren morèiemen eländä uuvella, vielä vierahalla paikalla. Lähtöü hiän külüh i ßielä panou käzipaikan vezikartan ñokalla, ßanou: ”Izändäzet, emändäzet, ottakkua milma omakßi...” Riputettih käzipaikan i tanhuoßßa ßoimen piäh, niin hüvitettih tanhuonizändiä. A kudaken vei käzipaikan i kaivolla.

Muamo ando tüttärellä omie käzipaikkoida, kumbazet oldih jiänüt hänellä vielä omaßtah muamoßta. Näidä käzipaikkoida piettih kallehena: oli heilä vägi moneßßa azießßa. Ka nimetöin ßordau kenen enèimmäzen kerran, da kuin kekßitäh kattua skuaterilla einin tällä käzipaikalla, enämbi ei rubie puistamah ristikanèua. Vet i ßuarnoissa, kun vereüdüü kenen käzipaikka - hädä ßielä on, pidäü männä abuh!

Jälgimäzeßßä ristikanèan matkaßßa tuoilmah grobuo kalmah laßkietah pitillä ßolgiloilla, niilläèe käzipaikoilla. A erähissä paikoissa karielazilla on taba riputtua avatuolla ikkunalla alah ßuat käzipaikka, i tädä ßolgie müöò hengi piäzi kodih kuuèinedelizellä muistelukßella.

Aleksandra Punèina