Pertti Virtaranta - £uomen akademikka, kuulova ilmalla tiedomieß. Hiän kirjutti 11 kniigua ßuomen kieleh näh. Äijän vägie pani karielan kieleh i kuìturah: kirjutti 15 kniigua. Hänen kniigoin vuoh ilma tiijußti, ßto Veniällä Moskun luona eläü ßuuri lugu karielazie, kumbazet läßßä 400 vuotta eliässä veniäläzillä keßßeßßä ei kavotettu omua kieldä.

Pertti Virtaranta ßündü 20. majua v. 1918 £uomeßßa laßkurannaßßa. Opaßtu Heìsingin universitetaßßa. Oli voinaßßa v. 1942 - 1944. £illoin hiän rubei keriämäh tieduo karielan kieleh näh, mieldü karielan kuìturah. V. 1948-1955 opaßti ßuomen kieldä £vecijaßßa. Müößtiäàehüöh £uomeh rubei ruadamah Karielan kielen ßanakirjan redaktorana. Hiän ruado ßiinä 28 vuotta. Hänen aigah oli viidin kolme £anakirjan àuastie. Ühteh aigah Virtaranta oli ßuomen kielen professorana Heìsingin universitetaßßa. V 1990 hänellä annettih £uomen akademikan nimen.

Tverin karielazin külissä rahvaß ollah hüvin tuttavat Pertti Virtarannanke i hänen naizenke Helmi.Vuodena 1957 Virtaranta tuli Tverin mualla enèimmäziàài. Kaikkiedah hiän oli Tverin Karielaßßa ßeiààimen kerdua. Jälgimäzen kerran oli v.1995. Näillä matkoilla Virtaranta keräi karielazin itkuvirtä, ßuarnua, ßananpolvie, rahvahan ßanondua eländäh i taboih näh. Hänellä autettih naine Helmi i Aleksandra Punèina, kumbane ruado Petozavockaßßa institutaßßa.

Küläläzet rahvaß hüvin muissetah vagavua stepennoida hüväßanaœòa risikanèua, kumbane mahto paissa i vanhazenke akkazenke i nuorikkazenke brihazenke. Virtaranta beœouduiàài i kirjutti 5000 ristikanèan paginat. Ne magnitofonan kirjutukßet ßäilütäh nüt Heìsingin arhivaßßa, kumbazen avai iàe Virtaranta. Ennein èemmuoœòa arhivua ei ollun olemaßßa.

Omissa kniigoissa Virtaranta kirjutti karielazin taboih näh. Lizäkßi hiän veœma äijän ruado radjoßßa i televidenjaßßa, luadi fiìman ”Kaukaiset karjalaiset” i kaikenmuozie programmoida, ßto ilma tiijußtaiœ karielan kuìturah näh. Hänen kniigaßta muailma tiijußti Tverin karielazin itkuvirèilöih näh. £iinä kniigaßßa Anna £uòajevan itku oli kiännettü kahella kümmenellä kieldä.

Pertti Virtaranta radeiàài, ßto karielazet muissettaiœ omie juuriloda, oliœ hengeßßä karielan kieli i kuìtura. V. 1990 hiän oli Tverissä perüßtämäßßä Tvein karielan kuìturan ühüßtä. Müöhemmä autto Mihail Orlovalla i Zoja Turiàevalla painua £ußmeßßa Bukvarin i luvendakniigan ”Armaß ßana”.

Pertti Virtarannalla nagole oli ruaduo: keèällä 1997 hiän ßuorii tulla Tverih luadimah uutta kinuo kuìturah näh. Jügie läzimine häkütti tulla. 9. ijuìua Pertti Virtaranta kuoli. Tverin karielazilla varoin hiän nagole lienöü kallehin ristikanèa, kumbane rubieu elämäh kniigoissa, kinoloissa, rahvahan muissoßßa.

Ìudmila Gromova

Vaßtua küèümükßih:

Rubiemma pagizemah.