Luve ßanonda. £ano, mintän Grigorij Vvedenskoj on kuulova ristikanèa.

Pusk

 

Grigorij Vvedenskoj - karielan
kirjakielen  ßünnüttäjä

Grigorij Vvedenskoj jäi karielan rahvahan historijah kuin kirjakielen ßünnüttäjä. Hiän kiändi veniälän kieleldä karielakßi Jevangelin Matfeista, kumbane viidi Piiterissä vuodena1820. Oli kiännettü vielä Jevangeli Markaßta. No èe ei ollun painettu i jäi kiänkirjutukßena.

Grigorij Jefimovià Vvedenskoj ßündü 20. señòab®ua v. 1782. Hiän opaßtu Tverin seminarissa i loppi èen v. 1808. £inä vuodena hänen tüönnettih Ostaßkovan Niilan namasterih opaßtajakßi. Vuuven G. Vvedenskoj ruado namasterissa. £iidä hänen pandih Kruasnoin Holman ßuurin ßkolah - Duhovnoih uàilißàah, kumbazeßßa hiän hüvin ruado i eli kuin hajukaß ristikanèa. Tämä Duhovnoi uàilißàa valmisti opaßtujie Tverin seminarih.

7. apreìua v. 1813 Tverin Arhirei Mefodij pani G. Vvedenskoin papiksi. Hänen tuattoh oli pappina ßuureßßa karielan küläßßä Kozlovalla. £inä vuodena G. Vvedenskoj tuli papiksi Kozlovalla tuaton ßijah. Karielazilla keßßeßßä händä kuàuttih Riigo-pappi. Hiän rovußßa miehet aiviœ oldih pappina. G. Vvedenskoin muamoh oli Prudovalda Tresnan volostie. Hiän oli karielane, èentän kaikin lapßet paistih karielakßi.

G. Vvedenskoj oli naizissa. Hänen naine Mat®ona Mihailovna oli küläßtä Glubokoj. Pereh heilä oli ßuuri: nellä poigua i ßeiààimen tütärdä. Kolme poigua liettih pappina. Vunukka oli pappina Tolmaàußßa. Tolmaàußßa oli miehellä tütär. Toine tütär eli Kozlovalla. Vvedenskoit hüvin tiettih karielan kieldä. Hüö ßuattih omua kieldä i go®ujdih, ßto muduannet ei tahota paissa karielakßi, pahoàitah omua kieldä.

Riigo-pappi malto, ßto karielazilla varoin pidäü sluuèie kirikößßä karielakßi, pidäü opaßtua karielazie ruguolieàemah Jumalalla omalla kielellä. Èentän v.1819 hiän rubei kiändämäh Jevangelie karielan kielellä. £ih ruadoh varoin pakkoi abuo Sinodaßta. Sinoda ando G. Vvedenskoilla 200 rubìua. Autettih kiändiä i Kavan kirikön pappi Mihail Zolotinskoj, i Riigo-papin poiga, i küläläzet miehet. Jevangeli Matfeista lieni valmiœ i viidi Piiterissä. Müöhemmä oli kiännettü Jevangeli Markaßta.

Jevangeli Matfeista on enèimmäne painettu karielan kielellä sv’atoj kniiga. Èe oli kirjutettu veniäläzillä bukvilla. Oli lizättü vielä kolmetoista bukvua, kumbazie ei ollun veniälän kieleßßä. Karielan kielen historijaßßa tämän Jevangelin ßünnündä oli ßuuri azie - täßtä zavodi oman elännän miän kirjakieli. Èentän karielazilla on kalliœ tämä nimi - Grigorij Jefimovià Vvedenskoj.

G. J. Vvedenskoj kuoli 23. dekab®ua v. 1865. Hanellä oli piòkä eländä, kumbazen hiän eli rahvahalla varoin.

Ìudmila Gromova

Vaßtua küèümükßih:

Konèa ßündü Grigorij Vvedenskoj?
Missä hiän opaßtu?
Missä hiän ruado?
Konèa hiän lieni pappina Kozlovalla?
Tiettihko Vvedenskoin pereheßßä karielan kieldä?
Konèa G. Vvedenskoj rubei kiändämäh Jevangelie?
Konèa oli painettu Jevangeli Matfeista?
Ken autto Riigo-papilla kiändiä Jevangelin?
Mintän karielazilla varoin tämä kiännöß on ßuuri azie?

Kuvalla: Panina Vvedenskoj on Riigo -
papin roduo. Eläü Kozlovalla.

 
To back To top of theme To home Exit