|
Luve ßanonda. Midä ruatah lapßet i
vanhemmat pereheßßä?

|
Miän pereh |
|
Milma kuàutah Veresova Sveta. Mie elän
Maksuatihan rannaßßa küläßßä Karielan Zaruuààa. Miän külä on pieni, no ßoma.
Mie ßuaàen omua külästä.
Meilä on ßuuri pereh: tuatto, muamo i
viizi laßta. Tuattuo kuàutah Sergei, muamuo — Vera. Tätä ruadau traktoristana, a
mamma on zootehnikka. Mie olen keßkimmäne, miula on vanhembi àikko Lena i velli Saßa,
nuorembi velli Toìa i nuorin àikkone Oìa. Oìa on vielä pikkarane tüttöne, hänellä
on kuuèi vuotta. Tänä vuodena hiän lähtöü ßkolah. Mie kävüin ßkolah jo
ßeiààimen vuotta.
Müö elämmä veœma hüvin keßkenäh.
Vellet autetah tuatolla pelloßßa, a müö, tüttözet, autamma muamolla ruadua
kodiruadoloida. Meilä on hoæaistva. Müö pijämmä hevoœòa, lehmiä, vaèua i kanua.
Vielä meilä on kakßi koirua i kolme kazie. On meilä oma traktora i velospetta. Illalla
kaikin ßuaàemma kaààuo kinuo televizorua müöò.
Mie ßuaàen muuzikkua,
karielan i veniälän kieldä, ßuacen lugie omah randah näh i laulua. Mie kävün
lapßin ansamblih ”Karielan ruuààane”. Müö laulamma omalla karielan kielellä.
Miän pereh ei ole bohatta, vain eländä
mänöü hüvin i veßßeläßti. Rahvaß pietäh miän tuattuo i muamuo ruadajina i
hajukkahina ristikanèoina. Mie duumaiàen, ßto miän pereh on oèakaß.
Sveta Veresova
Vaßtua küèümükßih:
Missä eläü Svetan pereh?
Monigo laßta on pereheßßä?
Ongo Svetalla nuorembi àikko?
Kuin kuàutah vanhembua vellie?
Kuin eletäh pereheßßä keßkenäh?
Mintän Sveta duumaiààou, ßto hänen pereh on oèakaß?

Luve ßananpolvi:
Müttüöt kannot - muozet i veèat.
Midä mieldä olet ßananpolveßta?
Ongo èemmuone ßananpolvi toizeßßa kieleßßä?
Rubiemma pagizemah.
£anele ßiun pereheh näh. Kuin
pidännöü, niin ßua abuo abuniekalda.

Küèümükßet
Ongo ßuuri ßiun pereh?
Monigo laßta on pereheßßä?
Kuin kuàutah tuattuodaß? (muamuodaß, vellie, àikkuo)
Ongo vanhembua vellie? (nuorembua àikkuo, vellie)
Missä ruatah tuattoß i muamoß?
Missä eläü ßiun pereh? (linnaßßa)
Ongo teilä èiivattua?
Kaào, kedä on tällä kuvalla.
Kirjuta ßanonda täh pereheh näh.


|
|